On pimeys ohi,taas kuljetaan valoon päin, kevät ja minä, mikä pari, valon lapset käsikkäin laulaa Tommi Läntinen autoni radiossa ja tiedän niin hyvin mistä Tommi laulaa. Valoon päin, ihana neiti kevät on vihdoin tullut. Kaikki tämä on tuttua, luonnon mahtava herääminen mutta kuitenkin niin uutta ja ihmeellistä joka kevät. Tuo kevään voima ja energia. Siinä on jotain selittämätöntä, jotain suurempaa.
Keltaisessa talossa pidettiin keväiset linnunpönttösulkeiset jokin aikaa sitten ja nyt pihapiirissä on yli kymmenen pesäpaikkaa pikkulinnuille. Lintujen kevätkonsertti on täällä huumaava, kun joka puolella ympärillä on metsää. Heti ensimmäisestä valonkajastuksesta jo pimenneeseen iltaan nuo laulavat. Koko pienen sydämensä kyllyydestä! Eilen illalla istuin rappusilla ja vain kuuntelin. Miten mielettömän moninainen laulujen kirjo. Juuri silloin lensi lempilintuni joutsenet isona parvena Keltaisen talon yli, iloisesti töötöttäen. Ihmettelin luonnon kauneutta ja tunsin syvää onnellisuuden tunnetta.
Kanat, kissat ja lampaat iloitsevat niinikään lämmön ja valon lisääntymisestä. Pimeys on ohi, kanat viihtyvät jo ulkotarhassa, kissat viilettävät ulkona yötä myöten taas. Lampaiden oli syksyllä tarkoitus lähteä talviylläpitoon paikkaan, josta ne ostin. Sairastuminen sielläpäässä muutti kuitenkin suunnitelmat ja ne jäivät tänne myös talveksi. Ja hyvin pärjäsimme. Minä, tuore lampuri ja tuo tiivis ja villava kolmikko. Kevättä rinnassa on niilläkin, kirmailevat iltaisin aitauksessa takajalkojaan yhteen lyöden. Ehkäpä juuri tuon lintukuoron laulun innoittamana.
Talossa lasikuistia olen laittanut kesäkuosiin, ja huonekaluja jouduin muutenkin siirtelemään yhden uuden hankinnan myötä. Rakkauteni vanhoihin huonekaluihin ja tavaroihin on pysyvää, joten luonnollisesti lähes kaikki huonekalut täällä ovat vanhoja. Poikkeuksen tekevät ainoastaan sängyt ja sohva.
Mutta lehdessä näin kuitenkin kauniin uuden rottinkituolin. Tykästyin heti. Näin sen mielessäni sopivan hyvin tänne. Sille oli selkeästi tilaus, se oli juuri ostohetkellä alennuksessakin! Tuolille löytyi helposti paikka, muut huonekalut siis siirtyivät. Poikani kauhistukseksi ;) Taas siirrettiin huonekaluja :)
Pari vuotta sitten hankkimani vanha pärekoriarkku sopikin vallan kauniisti tuon uuden tuolin viereen. Ja tuolista tulikin suosittu. Siinä on aina kissa, jos sattuvat sisällä olemaan. Joskus kuitenkin minäkin, ja koska tuoli on ikkunan edessä, siitä näkee kevään, siitä näkee Tommin laulaman valon.
Valoa ja kevään ihmeitä sinunkin viikkoosi!
Marika
